Joulun sipulikukat

Joulun sipulikukat

Joulukukat tarjoavat kauneimmat kukintansa juuri vuoden pimeimpään aikaan. Joulutähti, hyasintti ja ritarinkukka pitävät pintansa suosikkikukkina, rinnallaan esimerkiksi jouluruusu, atsalea, tulilatva, skimmia, joulukaktus, tulppaani ja erilaiset pienet havukasvit.

Joulu ei tietenkään ole kasveille parasta luontaista kukkimisaikaa. Useita kasveja voidaan kuitenkin kukittaa sisätiloissa talviaikaankin. Tätä kutsutaan hyötämiseksi. Tällöin kasvien normaali vuosirytmi sekoitetaan ja kukat saadaan kukkimaan tavallaan väärään aikaan. Hyödettäviä kukkia ovat muun muassa hyasintti, krookus, kielo, tulppaani, ritarinkukka ja tasetti eli sarjanarsissi.

Hyasintin hyötämistä joulukukaksi. Kuva Puutarha-lehden vuoden 1964 joulunumeron kannesta.

Nykyisin joulukukkatarjonta on runsasta ja monipuolista, mutta entisaikaan erityisesti kieloa ja sipulikukkia hyödettiin joulukukiksi, koska juuri muita kotimaisia kukkia ei pimeimpään vuodenaikaan ollut saatavilla, eikä myöskään kukkien tuontia ollut siinä määrin kuin nykyisin. Sen sijaan hyasinttien ja tulppaanien sipuleita tuotiin ulkomailta ja ne saatiin kukkaan juuri jouluksi. Myös iiristä eli kurjenmiekkaa hyödettiin joulun leikkokukaksi. Iiris oli kuitenkin kallis kukka, koska mukuloista iso osa jäi kukattomiksi. ”Mikä herkullinen näky onkaan valkeat syrenit ja irikset samassa maljakossa! Se on kukkain ystävälle herkkua”, ihasteltiin Puutarha-lehden joulunumerossa vuonna 1930. ”Poinsettiaa” eli joulutähteä alettiin 1930-luvun puolivälissä vähäisessä määrin kasvattaa joulukukaksi ja samoihin aikoihin ajoittuu joulukaktuksen yleistyminen. Myös kotioloissa kokeilitiin hyasintin, tulppaanin ja narsissin sekä harvinaisempien lumikellon ja mukulakasvi sahramin (krookuksen) kasvatusta.

Sipulikukat kukkivat hyvin myös hieman hämärämmissä joulun olosuhteissa, toisin kuin esimerkiksi joulutähti, joka kaipaa valoa viihtyäkseen. Lisäksi sipulikukat soveltuvat hyvin leikkokukiksi. Sipulikukat kestävät kauemmin, kun niitä ei pidetä liian lämpimässä. Kukkien siirtäminen yöksi viileään pidentää niiden kukintaa. Yleisenä hoito-ohjeena on kastelun pitäminen kohtuullisena, jotta kukkien varret eivät venähtäisi turhan pitkiksi.

Sipulikukista ritarinkukka on suuri ja näyttävä kasvi, jota käytetään sekä ruukku- että leikkokukkana. Ritarinkukkan helppohoitoisuus ja jopa viikkoja kestävä kukinta ovat tehneet siitä yhden suosituimmista joulukukista. Kukkien värivalikoimaan kuuluvat valkoinen, vaaleanpunainen, punainen, kellertävä ja lohenpunainen. Saatavilla on myös monivärisiä variaatioita.

Lepokaudella ostettu lehdetön ritarinkukan sipuli on helppo saada kukkaan. Kookkaat sipulit ovat pieniä kalliimpia, mutta niistä myös kehittyy komeimmat kukat. Ostosipulien alaosaa kannattaa pitää vesilautasella muutaman tunnin ajan, jotta juuret imevät kosteutta. Sipuli istutetaan multaan noin puoliväliin saakka. Liian syvälle istutettu sipuli on vaarassa mädäntyä tai sipuli alkaa jakautua. Liian pintaan istutettu sipuli puolestaan irtoaa mullasta ja samalla koko kasvi voi kaatua.

Ritarinkukka vaatii painavan ruukun, jotta kasvi ei kaadu. Ruukun pohjassa tulee olla reikä tai pohja tulee salaojittaa kivillä, ruukkusoralla tai ruukunkappaleilla.

Sipulista kasvavien kukkavarsien ja kukkien myötä sipuli pienenee ja heikkenee. Seuraavien kuukausien hoito ratkaisee sen saako sipulia kukitettua uudelleen. Parhaimmillaan ritarinkukka kukkii uudelleen vuodesta toiseen, joskus jopa kahdesti vuodessa.

Ritarinkukan kesäinen yllätysnuppu kasvimaan laidalla
Heinäkuussa kukkaan puhjennut ritarinkukka

Kukinnan jälkeen kasvi tarvitsee lepokauden. Kuihtuneet kukat ja kukkavana leikataan pois tyveä myöten. Kukinnan jälkeen kasvaneita lehtiä ei saa poistaa, koska ne keräävät sipulille uutta voimaa. Sipulia hoidetaan talven ajan kuin viherkasvia. Kasvi pidetään valoisassa paikassa, kastellaan ja lannoitetaan säännöllisesti.

Keskikesällä ruukku viedään ulos lämpimälle paikalle ja kastellaan kuivina aikoina. Elo-syyskuussa kastelua ja lannoitusta vähennetään ja lokakuussa kastelu lopetetaan kokonaan. Tämän jälkeen sipulin annetaan levätä noin kolme kuukautta pimeässä ja kuivassa 15-17 asteisessa paikassa. Kuivuneet lehdet voi poistaa kokonaan. Lepokauden jälkeen sipuli tuodaan valoisaan paikkaan joulu-helmikuussa, jolloin sipuli alkaa kasvattaa uutta kukkavartta. Tällöin sipulista poistetaan kuivuneet juuret, istutetaan ravinteikkaaseen multaan ja odotetaan uutta kukintakierrosta.

Kukkasipuli on kerännyt kesällä voimaa kasvimaalla kompostilla vahvistetussa mullassa ja kasvattanut viereensä pikkusipulin. Juurien karsimisen jälkeen sipuli on menossa kuivumaan ja sen jälkeen viileään ja pimeään. Jos hyvin käy sipulista kehittyy vielä uusi kukka.

Ritarinkukasta käytetään yleisesti amaryllis-nimeä, vaikka kyseessä on kaksi eri kasvia. Kaikki ritarinkukan (Hippeastrum) lajit on aiemmin luettu Amaryllis-sukuun kuuluviksi. Nykyään vain yksi ainoa laji Amaryllis belladonna edustaa Amaryllis-sukua, mutta amarylliksen nimi on sitkeästi jäänyt elämään myös ritarinkukalle.

Leikkoritarinkukan onton varren voi tukea sisältäpäin kukkakepillä. Varren alaosaan on hyvä laittaa kumirengas estämään varren halkeamista ja käpertymistä ylöspäin. Vesi on hyvä vaihtaa usein, jopa päivittäin, sillä kukkavarsi likaa vettä nopeasti.

Voimakkaasta tuoksustaan tunnettu hyasintti on kellomaisine kukintoineen näyttävä sipulikasvi. Yksinkertaiset tai kerrotut kukat ovat väriltään violetteja, sinisiä, valkoisia, vaaleankeltaisia, vaaleanpunaisia tai punaisia. Jos ostat hyasintin lahjaksi, muista että kaikki eivät siedä kukan vahvaa tuoksua.

Umpinuppuinen hyasintti aukeaa lämpimissä olosuhteissa täyteen kukkaan 1-2 viikossa ja kukinta kestää useita päiviä.

Jos aikoo itse hyötää hyasintteja jouluksi, on tärkeää valita lämpökäsitelty sipuli, sillä puutarhaan tarkoitetut sipulit kukkivat vasta keväällä. Jouluhyasinttien istutusaika on syyskuussa. Sipuli-istutus viedään pimeään ja viileään noin 7-10 asteiseen tilaan. Seuraavan yhdeksän viikon aikana istutuksia voi kastella, jos multa näyttää kuivalta. Kun sipulista kasvava uusi alku on 4-6 cm pitkä, ruukku otetaan valoon huoneenlämpöön ja kastellaan niukasti. Hyasintti kukkii noin 3 viikon kuluttua. Liian varhain valoon tuotu hyasintti avaa kukintonsa lyhyeen varteen. Hankkimalla eri lajikkeita ja istuttamalla ne eri aikoina voi päästä ihastelemaan hyasintin kukkia joulusta aina maaliskuulle saakka.

Hyasintti on ritarinkukkaan verrattuna lyhytikäisempi sipulikasvi. Kukinnasta väsyneet hyödetyt sipulit taantuvat usein niin, että niiden kukittaminen uudelleen on vaikeaa tai voiman kerääminen sipuliin vie runsaasti aikaa. Puutarhaan varsinaisesti tarkoitetut hyasintit ovat omia lajikkeitaan, mutta jouluhyasinttejäkin voi yrittää kukittaa uudelleen. Jouluna kukkineiden hyasinttien kastelu lopetetaan, kukkavarret katkaistaan ja lehtien annetaan lakastua. Sipulit säilytetään pimeässä ja kuivassa paikassa ja istutetaan keväällä puutarhaan.

Perinteisesti ruukkukasvina tunnettu hyasintti on löytänyt viime vuosina tiensä myös kukkakauppojen leikkokukkavalikoimaan. Myös omat ruukkuhyasintit voi leikata maljakkoon leikkokukiksi. Tällöin varsi leikataan mahdollisimman läheltä sipulia ja asetetaan niukkaan, kylmään veteen.

Lähteet:

https://www.suomela.fi/piha-puutarha/Kukat-taimet/Istuta-joulun-sipulikukat-nyt-51129

https://www.kekkila.fi/kasvikirjasto/hyasintti/

https://www.kauniistikotimainen.fi/tietoa-lahikukista/joulukukat/hyasintti/

https://www.viherlandia.fi/etusivu/amaryllis

Koti kukkii – Iloa huonekasveista ympäri vuoden, Oy Valitut palat, viides painos, Finck GmbH, Stuttgart 1988

Puutarha-lehti 12/1930

Puutarha-lehti 9/1935

Puutarha-lehti 12/1964

LEAVER YOUR COMMENT

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

You may use these HTML tags and attributes:


<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>